Ajankohtaispäivä_31.10.2017_ALM_Partners

ALM Partnersin vuosittaisessa ajankohtaispäivässä käytiin mielenkiintoinen paneelikeskustelu tasehallinnan merkityksestä nykyisessä nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Keskustelussa edustettuina olivat pankkisektorin suuret ja pienet, finanssivalvonta, sekä järjestäjänä toiminut ALM Partners.

Panelistit:

ALM Partners: Jukka Sarkanen, Toimitusjohtaja

Finanssivalvonta: Marjo Risku, Johtava riskiasiantuntija

OP Ryhmä: Elina Ronkanen-Minogue, Head of ALM and Group Treasury

POP Pankkiliitto: Jaakko Pulli, Liiketoimintajohtaja

Ålandsbanken: Heli Huhtala, Head of Treasury

 

Puheenvuoroissa korostui hyvin paljon pankkeihin kohdistuva sääntely, jota varsinkin pienemmät pankit pitävät raskaana. Finanssivalvonnan edustaja kertoi kuitenkin paneelia edeltävässä puheenvuorossaan, että sääntelyn suurin tsunami lienee takanapäin, eikä uusia suuria kokonaisuuksia ole hetkeen tulossa – tuleva sääntely kohdistuisi enemmän jo nykyisin voimassaoleviin normeihin. Tämä herätti tosin epäilyjä. Paneelissa pohdittiin mm. Basel IV:n voimaantuloa, jota ei voitane pitää pienenä uudistuksena.

Sääntelyyn saatiin myös monenlaisia näkökulmia. Esimerkiksi Ålandsbankenin Huhtala oli sitä mieltä, että IRRBB-kehikko on ollut hyvä asia, koska se pakottaa katsomaan asioita laajemmin kuin aiemmin. Tässä taas nähtiin olevan myös liiketoiminnallisia hyötyjä.

Sekä Ålandsbankenin ja POP Pankkiliiton edustajat olivatkin sitä mieltä, että sääntelyn ongelma ei välttämättä ole sen taso tai substanssi – joka on hallittavissa. Ongelmia aiheuttaa ennemminkin toimeenpano, aikataulujen ja ylipäänsä laajojen kokonaisuuksien hallitseminen pienen pankin ”muskeleilla”. Lisäksi ongelmana nähtiin tieto ja sen kulku. Organisaation tasolla ei riitä, että muutama yksittäinen asiantuntija on kartalla – kuinka saada tieto leviämään koko organisaatioon?

Tämä herättikin kysymyksen Finanssivalvonnan edustajalle: voisiko sääntelyä keventää pienemmille pankeille?

Tähän vastattiin, että tämä on mahdollista jo nyt, sillä EBA:n ohjeistuksessa on käytössä suhteellisuusperiaate. Kuitenkin se, kuinka tätä suhteellisuusperiaatetta tulisi noudattaa, jäi epäselväksi. Finanssivalvonnan edustajan mukaan tämän määrittely ei ole kansallisen valvojan asia, vaan EU-tason asia. Viestiseinälle joku tiesi kirjoittaa, että suhteellisuusperiaate koskisi vain frekvenssiä, ei sisältöä.

Keskustelua herättivät myös valvojan käyttämät riskimittarit. ALM Partnersin Jukka Sarkanen ihmetteli taseen nykyarvoriskiin keskittymistä myös pienempien pankkien kohdalla. Miksi lasketaan koko taseen markkina-arvoa sellaistenkin pankkien kohdalla, jotka eivät tätä tasettaan tule realisoimaan? Korkokatteen tuloriskin mittaaminen olisi Sarkasen mukaan järkevämpää. Fivan edustajan mukaan nykyarvoriskiä mittaamalla saadaan pidemmän aikavälin kuva riskeistä.  Sarkasen mukaan tuloriskiäkin voidaan kuitenkin mallintaa varsin pitkälle tulevaisuuteen.

Suurimman pankkiryhmittymän, OP-ryhmän, edustajan suusta kuultiin useaan kertaan sana disruptio. Hän pohti, mikä tasehallinnan rooli tulee olemaan nykyisessä muuttuvassa toimintaympäristössä. Onko tulevaisuudessa enää vain pankin taseen hallintaa, vai onko näkökulmaa laajennettava myös muuhun liiketoimintaan?

Johdannaisten keskitettyyn selvitykseen nähtiin jälleen hieman erilaisia näkökulmia. Ålansbankenin edustaja piti uudistusta loppujen lopuksi hyvänä ja mahdollisesti jopa kuluja säästävänä toiminnan tehostumisen myötä huolimatta projektin kustannuksista. Toisaalta ALM Partnersin Jukka Sarkasen mielestä johdannaisten keskitetty selvitys on hyvä esimerkki liian raskaasta sääntelystä pienelle pankille – suuret etupainotteiset kustannukset ovat liian suuria suhteessa toiminnan kokoon. Kaikki panelistit näkivät kuitenkin johdannaisten käytön positiivisena asiana riskienhallinnan näkökulmasta.

Paneelissa heräsi myös keskustelua sääntelyn ulkopuolisista toimijoista. Miksi pieniäkin pankkeja valvotaan tiukalla otteella, kun samaan aikaan pankkisääntelyn ulkopuolella olevien toimijoiden määrä kasvaa? Valvojan edustaja näki uudet toimijat jopa positiivisina, sillä ne hajauttavat riskejä. Toisaalta finanssivalvonnan edustaja painotti, että tilannetta kuitenkin tarkkaillaan aktiivisesti näiden toimijoiden osalta.

ALM Partnersin Sarkanen pohti myös kiristyvän sääntelyn vaikutusta yritysluototukseen. Pankit tuntuivat kuitenkin olevan melko yksimielisiä siitä, että yritykset ovat saaneet kyllä rahoitusta pankeista huolimatta kiristyvästä sääntelystä – lisäksi Suomen pankkisektori on panelistien mukaan hyvässä kunnossa.

Paneelikeskustelun loppupuolella keskustelu siirtyi mahdollisiin tulevaisuuden riskeihin. Riskinä nähtiin mm. pitkään jatkunut EKP:n kevyt rahapolitiikka. Esimerkiksi Ålandsbankenin Heli Huhtala oli huolissaan likviditeetin suuresta määrästä suhteellisen pienillä pohjoismaisilla markkinoilla. ALM Partnersin Sarkanen oli likviditeetin lisäksi huolissaan myös varallisuusarvojen huimasta kasvusta.

POP Pankkiliiton & OP Ryhmän edustajat näkivät tulevaisuuden haasteina myös asiakaspidon. Miten esimerkiksi tuleva maksupalveludirektiivi ja digitalisaation myötä muuttuva toimintaympäristö tulevat vaikuttamaan asiakaskenttään? Tulevatko asiakkaat tulevaisuudessa vaihtamaan palvelua useammin? Finanssivalvonnan edustaja arveli, että esimerkiksi talletusten pysyvyys saattaisi heikentyä uusien teknologioiden käyttöönoton myötä.

Huolta herätti myös se, että sääntely ei pysy perässä muuttuvassa maailmassa ja riskejä kasaantuu esimerkiksi varjopankkisektorille.

Konsta Lindqvist

Analyytikko

Jotta sivuston käyttö olisi sinulle sujuvaa, ALM Partners yhteistyökumppaneineen käyttää evästeitä. Jatkamalla lukemista hyväksyt evästeet. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close