Työelämätaidot ja jatkuva oppiminen

Aloitin jouluna Pythonin opiskelun. Mukavaa pohdintaa päivittäisen tietokantojen parissa painimisen vastikkeeksi.

Verkkokurssin lisäksi päätin syventää oppimista tekemällä omaksi iloksi sudoku ratkaisimen. Ihan en 162 merkkiin päässyt niin kuin tämä kaveri https://jakevdp.github.io/blog/2013/04/15/code-golf-in-python-sudoku/. Hyvää tietoa harjoitustyöstä kuitenkin kertyi kurssin annin lisäksi.

Harkkaa tehdessäni tuli mieleen viime kesänä haastattelemani tulevaisuuden toivot – monelle heistä oli suunnitelmissa erilaiset dataan liittyvät opiskelut. Osa pääsi tuota toteuttamaan meidän harjoitteluohjelman kautta, toivottavasti myös muut toteuttivat suunnitelmiaan.

Tämän vuoden kesätyö ja muihin hakuihin liittyen annan vinkkinä, että aktiivisen hakemisen rinnalla kannattaa käyttää aikaa myös suunnitellun oppimisen toteuttamiseen. Muutama hetki tietokantataululiitosten opettelemiseen tai vaikkapa pankkien instrumentteihin tutustumiseen (swap, emissio jne.) voi auttaa pankkialalla työllistymisessä pitkälle.

Harjoittelupaikoista puheenollen meillä on muutama jälleen vapaana, joten kannattaa pistää vielä se yksi hakemus matkaan.

 

 

Harri Ikola, kehityspäällikkö

Quantitative Finance Workshop 2018

Järjestyksessään yhdeksästoista Quantitative Finance Workshop tarjosi laajan yleiskuvan rahoituksen ajankohtaisista tutkimusvirtauksista. Esityksissä käsiteltiin sekä alan ikivihreitä aiheita, että tuoreempia, ajankohtaisia kysymyksiä; osa keskittyi vanhojen menetelmien ja teorioiden jatkojalostamiseen toisten vastaavasti soveltaessa näitä uusiin kohteisiin. Vaikka luonnollisesti puheenvuorojen kärki vaihtelikin esiintyjien ja aiheiden mukaan, sama halu ymmärtää tutkimuskohteita kokonaisvaltaisemmin ja kuvata niitä yksityiskohtaisemmin toistui läpi konferenssin.

Konferenssi järjestettiin Roma Tre -yliopiston talous- ja kauppatieteiden laitoksen tiloissa Rooman Ostiensessa. Turistinähtävyyksien kiertäminen jäikin reissulla vähemmälle jo puhtaasti maantieteellisen etäisyyden vuoksi, joskin konferenssin tiiviillä aikataululla saattoi olla myös oma osuutensa tähän. Colosseumiin ja Pantheoniin ehtinee kuitenkin tutustua tarkemmin sitten seuraavalla reissulla. Paikalliseen kulttuuriin tutustuminen ei silti jäänyt täysin olemattomaksi – ainakin espressotauoista ja pizza al tagliosta ehti nauttia useampaankin otteeseen.

Suuresta esitysten joukosta mielenkiintoisimpina mieleeni jäivät pankkien ehdollisten vaihtovelkakirjojen luonnetta ja mallintamista käsitelleet puheenvuorot sekä EKP:n osto-ohjelmien vaikutusta eurooppalaisen valtionvelan hinnoitteluun valottaneen tutkimusartikkelin esittely. Näissä yhdistyivät aiheiden suhteellinen tuoreus ja ajankohtaisuus sekä niiden selkeä yhteys reaalimaailmaan – tosin ehkäpä myös oma kiinnostukseni aihealueita kohtaan vaikutti jossain taustalla näiden kyseisten esitysten mieleenpainuvuuteen.

Kiinnostavasta esityskirjosta huolimatta konferenssin parasta antia olivat ehkä kuitenkin itse esitysten sijaan tauoilla käydyt keskustelut esitysten aiheiden tiimoilta; artikkelit ja kirjat ovat esityksiä helpompi tie syventyä kiinnostavaan aiheeseen, mutta ajatusten vaihto niiden kirjoittajan kanssa avaa mahdollisuuden aiheen ja näkökulmien syvällisemmälle tarkastelulle. Alan tutkimuksen vahvasta siteestä empirismiin ja käytännön sovelluksiin johtuen valittujen menetelmien ja tehtyjen oletusten taustalla piilevien syiden kirjo on usein laaja, minkä seurauksena tutkimuksen kiinnostavin asia ei aina välttämättä olekaan itse tulokset.

Kaiken kaikkiaan konferenssi oli mielestäni onnistunut tapahtuma. Vaikka osallistujat olivat pääosin joko väitöskirjaansa viimeisteleviä jatko-opiskelijoita tai hiljattain väitelleitä tohtoreita, oli paikalla myös meitä yliopistomaailman taakseen jättäneitä – ja toki muutama professorikin siellä seassa. Tapahtuman tarjoama läpileikkaus alan nykytutkimuksen virtauksista sekä osallistujien kanssa vaihdetut ajatukset aiheiden tiimoilta toivat paitsi vaihtelua omatoimiseen artikkelien läpi kahlaamiseen, niin myös uusia näkökulmia ja kysymyksenasetteluja pohdittavaksi. Siitä huolimatta, että oma mielenkiintoni kohdistuukin vahvasti tiettyihin osa-alueisiin, koin saaneeni paljon irti myös näiden ulkopuolisia asioita käsitelleistä puheenvuoroista.

 

Niko Tapanainen

ALM Partners Oy:n avainluvut tilikaudelta 2017

ALM Partners Oy:n avainluvut tilikaudelta 2017

Liikevaihto: 4 641 tuhatta euroa (+12,9%)

Tilikauden voitto: 400 tuhatta euroa

Liikevaihdollisesti ALM Partners on kasvanut keskimäärin 18 % vuosivauhtia tilivuodesta 2011 alkaen. Yhtiömme kasvutarinaan 2017 kuuluivat menestyksekkään yhteistyön aloittaminen kolmen uuden suomalaisen finanssialan toimijan kanssa ja yhteistyörakenteidemme kehittyminen Ruotsissa. Tarjoamme asiakkaillemme toimialamme kärkitason asiantuntijaosaamista, ratkaisuja ja palveluita.

Vuoteen 2018 jatkamme samalla tutulla aktiivisuudella ja innolla, päätehtävänämme asiakkaidemme liiketoimintojen tukeminen ja yhdessä kehittäminen. Tavoitteenamme vuodelle ovat a) kehittyvät ja innovatiiviset ratkaisut finanssialan murroksessa ja b) liiketoimintojemme ja osaajamäärämme menestyksekkään kasvupolun jatkaminen.

ALM Partners Oy:n avainluvut tilikaudelta 2017

ALM Partners Oy:n avainluvut tilikaudelta 2017

Liikevaihto: 4 641 tuhatta euroa (+12,9%)

Tilikauden voitto: 400 tuhatta euroa

Liikevaihdollisesti ALM Partners on kasvanut keskimäärin 18 % vuosivauhtia tilivuodesta 2011 alkaen. Yhtiömme kasvutarinaan 2017 kuuluivat menestyksekkään yhteistyön aloittaminen kolmen uuden suomalaisen finanssialan toimijan kanssa ja yhteistyörakenteidemme kehittyminen Ruotsissa. Tarjoamme asiakkaillemme toimialamme kärkitason asiantuntijaosaamista, ratkaisuja ja palveluita.

Vuoteen 2018 jatkamme samalla tutulla aktiivisuudella ja innolla, päätehtävänämme asiakkaidemme liiketoimintojen tukeminen ja yhdessä kehittäminen. Tavoitteenamme vuodelle ovat a) kehittyvät ja innovatiiviset ratkaisut finanssialan murroksessa ja b) liiketoimintojemme ja osaajamäärämme menestyksekkään kasvupolun jatkaminen.

Aaro Mäkelä toimitusjohtajaksi

Aaro Mäkelä toimitusjohtajaksi 

KTM Aaro Mäkelä on nimitetty (s. 1983) ALM Partners Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi 14.2.2018 alkaen. Aaro on aiemmin työskennellyt ALM Partners Oy:n operatiivisesta toiminnasta vastaavana varatoimitusjohtajana vuosina 2011-2/2018.
Aaro Mäkelä, LinkedIn  

Jukka Sarkanen hallituksen puheenjohtajaksi 

KTM Jukka Sarkanen (s.1963) on valittu ALM Partners Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi 14.2.2018 alkaen. Jukka on työskennellyt ALM Partners Oy:n toimitusjohtajana yhtiön perustamisesta lähtien vuosina 2011-2/2018. Jukka osallistuu edelleen aktiivisesti ALM Partnersin päivittäiseen toimintaan.
Jukka Sarkanen, LinkedIn

Lisätietoja: Aaro Mäkelä, +358 50 540 5416 sekä Jukka Sarkanen, +358 50 347 5988 

 

ALM Partners appoints Aaro Mäkelä CEO 

Aaro Mäkelä has been appointed CEO from 14th of February 2018. Earlier Aaro held role of Deputy Managing Director from 2011.
Aaro Mäkelä, LinkedIn  

 

Jukka Sarkanen new chairman of board at ALM Partners 

Jukka Sarkanen is selected as chairman of board at ALM Partners from 14th of February 2018. Earlier Jukka held role of Managing Director (CEO) from 2011. Jukka is continuing his daily work at ALM Partners.
Jukka Sarkanen, LinkedIn

For further information: Aaro Mäkelä, +358 50 540 5416 and Jukka Sarkanen, +358 50 347 5988 

Aaro Mäkelä toimitusjohtajaksi

Aaro Mäkelä toimitusjohtajaksi 

KTM Aaro Mäkelä on nimitetty (s. 1983) ALM Partners Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi 14.2.2018 alkaen.
Aaro on aiemmin työskennellyt ALM Partners Oy:n operatiivisesta toiminnasta vastaavana varatoimitusjohtajana vuosina 2011-2/2018. 

Aaro Mäkelä, LinkedIn  

 

 

Jukka Sarkanen hallituksen puheenjohtajaksi 

KTM Jukka Sarkanen (s.1963) on valittu ALM Partners Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi 14.2.2018 alkaen.  

Jukka on työskennellyt ALM Partners Oy:n toimitusjohtajana yhtiön perustamisesta lähtien vuosina 2011-2/2018. Jukka osallistuu edelleen aktiivisesti ALM Partnersin päivittäiseen toimintaan. 

Jukka Sarkanen, LinkedIn  

 

Lisätietoja: Aaro Mäkelä, +358 50 540 5416 sekä Jukka Sarkanen, +358 50 347 5988 

 

ALM Partners appoints Aaro Mäkelä CEO 

Aaro Mäkelä has been appointed CEO from 14th of February 2018.
Earlier Aaro held role of Deputy Managing Director from 2011. 

Aaro Mäkelä, LinkedIn  

 

Jukka Sarkanen new chairman of board at ALM Partners 

Jukka Sarkanen is selected as chairman of board at ALM Partners from 14th of February 2018.
Earlier Jukka held role of Managing Director (CEO) from 2011. Jukka is continuing his daily work at ALM Partners. 

Jukka Sarkanen, LinkedIn  

For further information: Aaro Mäkelä, +358 50 540 5416 and Jukka Sarkanen, +358 50 347 5988 

 

Data scientistien ensimmäinen kuukausi

Sonja ja Juhana aloittivat Data scientest traineena ALM Partnersilla 2.1.2018. Ensimmäinen kuukausi alkaa olla takanapäin. Lue alta molempien mietteitä menneestä ja odotuksia lähitulevaisuudelle.

”Kuukausi on mennyt vauhdilla ja töitä on piisannut: koneoppimisprojektissa ollaan edistytty ja päästy laittamaan kaikki SQL-kurssin tuoma osaaminen käytäntöön.
Projektissa on, kuten yleensä data-analyysiä tehdessä, ensin saatava data oikeaan asentoon jotta se sujahtaisi ongelmitta algoritmien läpi. Olemme tehneet kyselyitä kantaan ja muokanneet dataa sitä kautta, näin on päässyt tutustumaan myös itse tietokannan sisältöön. Tämän jälkeen on aika siirtyä R:n puolelle ja kokeilla mikä malli antaa parhaan tarkkuuden. Odotan innolla päästä käsiksi R:n koneoppimispaketteihin!”
-Sonja

”Ensimmäinen kuukausi Data scientist traineena alkaa olla takanapäin. Aika on mennyt kuin siivillä. Organisaatio ja ihmiset ovat jo käyneet tutuiksi. Meidät on otettu hienosti vastaan ja perehdytys Data scientistin työnkuvaan on perusteellinen. Talossa on valtavasti tietotaitoa ja apua ja tukea on aina tarjolla.
Ensimmäisiin viikkoihin on mahtunut paljon uutta ja mielenkiintoista asiaa. SQL-kurssilta kertyneitä taitoja on päästy soveltamaan käytäntöön mielenkiintoisen koneoppimisprojektin tiimoilla. Omien kiinnostuksen kohteiden mukaisesti erilaista koulutusta on paljon tarjolla. Tällä hetkellä erityisesti Python taitojen kartuttaminen kiinnostaa kovasti.
Ensi viikolla (9.2.) olemme mukana Helsingin Yliopiston Data Science-päivillä Tiedekulmassa. Toivotamme kaikki tervetulleiksi mukaan – toivottavasti nähdään siellä!”
-Juhana

Lue Sonjan aiempi kirjoitus töiden aloittamisesta tästä: Uudet työntekijämme

AWS DevDay 2018

Osallistuin Helsingin Hotel Clarionissa 25.1. järjestettyyn AWS DevDayhyn. AWS DevDay on ilmainen, koko päivän kestävä AWS:n järjestämä tapaaminen, missä esitellään uusimpia pilvipalveluita ja niiden käyttöä. Päivään kuului sessiota ja työpajoja.

Päivä alkoi lupaavasti t-paitojen jakamisella ja ilmaisella aamiaisella. Koko päivän oli jatkuva, ilmainen kahvitarjoilu, välipalaa joka tauolla ja puolen päivän aikaan sai lounaan.

 Containers on AWS: State of the Union

Sessiot oli jaettu teemojen mukaan eri saleihin, ja kunakin ajanhetkenä oli käynnissä yhtä aikaa kolme sessiota: yksi serverittömästä arkkitehtuurista, yksi containereista, ja yksi tekoälystä. Aloitin päivän osallistumalla ’Containers on AWS: State of the Union’ -sessioon.

Jatkuva murheenkryyni kehittäjille on ohjelmiston tai kehitysympäristön jakaminen muille tai siirtäminen tuotantoympäristöön siten, että se toimii vielä siirron jälkeenkin samalla tavalla kuin kehittäjän omassa kehitysympäristössä. Viime vuosina tähän on kehitetty paljon uusia ratkaisuja, joista containerit ovat saavuttaneet suuren suosion.

Aloitussessiossa käytiin läpi AWS:n palvelut containereille ja niiden jakelulle. Esimerkkeinä näytettiin mm. AWS:n Elastic Container Service-palvelu (ECS), Elastic Container Service for Kubernetes (EKS), sekä Fargate (teknologia, joka mahdollistaa containereiden ajamisen ilman tarvetta luoda tai ylläpitää itse omia palvelimia). Esimerkkinä sessiossa mainittiin yritys nimeltä Segment ja liiketoimintatapauksena, että heillä tulee käsiteltäväksi n. 160 miljardia tapahtumaa kuukaudessa – eli 60 000 tapahtumaa sekunnissa. He jakavat tämän laskentakuorman containereiden avulla perustamalla tuhansia containereita palvelimille, ja käsittelemällä laskentakuorman niiden avulla.

Kukin mainituista AWS:n palveluista vaikutti mielenkiintoiselta ja tutkimisen arvoiselta teknologialta. Pankkimaailman sovelluksina saattaisi olla ainakin kehitysympäristöjen tehokkaampi jakaminen ja laskentapalveluiden jakaminen useamman palvelimen kesken tehokkaasti.

 

Lisää tietoa:
https://github.com/nathanpeck/awesome-ecs
https://medium.com/containers-on-aws/choosing-your-container-environment-on-aws-with-ecs-eks-and-fargate-cfbe416ab1a

Komentorivityökalut ja infrastruktuurin koodillistaminen

Puhuttaessa containereiden ja kehitysympäristöjen luomisesta, mainittiin luonnollisesti komentorivityökalut ja ympäristöjen perustaminen komentorivin vs. käyttöliittymän kautta.

Puheenvuorossa ’Deep Dive on ECS’ nostettiin esiin näkökulma, että skriptaus voi joskus olla haitallistakin. Esimerkki särähti aluksi omaan korvaani, mutta pointti taisi olla, että ympäristöjen pystyttäminen käyttäen CLI-työkaluja voi olla riskialtista: mitä tehdä, jos skripti kaatuu kesken suorituksen? Miten tehdään rollback? Onko mielekästä laittaa error checkit skriptin joka väliin – entä miten hallitaan asynkroniset palvelukutsut?

 

Ratkaisuna esitettiin AWS CloudFormationin käyttöä, joka mahdollistaa turvallisemman Infrastructure-as-a-Code -lähestymistavan ja koodin versioinnin sekä auditoinnin.

Ajatus jäi kuitenkin itselleni mieleen myös konseptitasolla – keskustelua skriptauksesta ja automatisoinnista käydään nykyään ehkä turhan dikotomisesti – skriptataan tai ei skriptata, kun keskustelua pitäisi käydä tasolla, mitä prosesseja automatisoidaan, miten ja miksi, ja mitkä pidetään manuaalisena tai käyttöliittymän kautta tehtävänä.

 Serverless Architecture – hyödyt ja haitat

Pilvipalveluiden yleistyminen on johtanut mikroarkkitehtuurin kehittymiseen. Mikropalveluarkkitehtuurilla viitataan pilvimaailmassa siihen, että erilliset palvelut eivät tarvitse palvelinta alleen pyöriäkseen, vaan ne voi pystyttää pilveen erillisinä instansseina – ehkä tunnetuimpana esimerkkinä AWS Lambda. Perinteinen lähestysmistapa IT-arkkitehtuuriin on, että aina tarvitaan pohjalle palvelin (tai kaksi), joille asennetaan ohjelmistoja.

Pilvimaailmassa luonnollisempi ajattelutapa on keskittyä itse palveluihin ja ohjelmiin tai koodiin, jota halutaan pyörittää, ja ajetaan niitä sellaisina pilvessä. Palveluita kutsutaan ja pystytetään erikseen joko käyttäjän kutsumina tai herätteellä (esim. uusi aineisto saapui levynkulmalle). Tällä saavutetaan kustannussäästöjä ja vältetään vaiva palvelinympäristön ylläpidosta. Kehittäjät ja analyytikot voivat keskittyä suoraan itse tehtävään.

Diskurssi serverittömästä arkkitehtuurista, mikropalveluista ja monoliiteistä on noussut, ja tulee nousemaan esille pilvipalveluiden yleistyessä. Molempien puolesta esitetään ihan mielenkiintoisia väitteitä.

Lisää luettavaa: http://www.codingthearchitecture.com/2014/11/19/what_is_a_monolith.html

AWS:n koneoppimisympäristöt

AWS SageMaker oli uusi palvelu, joka julkistettiin re:Invent 2017 – tapahtumassa vuoden 2017 loppusyksystä. Olin aluksi skeptinen jälleen uutta koneoppimis/AI/Deep Learning -palvelua kohtaan, koska aiempi kokemukseni on ollut, että valmiit, toisen ylläpitämät koneoppimismallit, joita käytetään helpotetun käyttöliittymän kautta, haittaavat aiheen ymmärtämistä ja itse mallien räätälöintiä. SageMaker yllätti kuitenkin positiivisesti.

Osallistuin päivän aikana vain yhteen AI-teeman sessioon. Ilmeisesti valitsin sessioni oikein. SageMaker tuo mukanaan Jupyter Notebookeja, joiden kautta on mahdollista käyttää AWS:ssä eri koneoppimiskirjastoja – valmiit esimerkit käyttävät esimerkiksi scikit-learnia, ja ympäristöön on mahdollista tuoda myös omia, räätälöityjä malleja.

Sessio aloitettiin käymällä lyhyesti läpi koneoppimisen perusteet mallin kehitysnäkökulmasta. Miten liiketoimintaongelma muotoillaan koneoppimispulmaksi, miten valitaan malli tai mallit, joilla sitä lähdetään ratkomaan (feature engineering), miten opetusaineisto muodostetaan ja siivotaan, ja millä kriteereillä malli validoidaan, ja lopuksi miten mallia käytetään ennusteiden tekemiseen.

On selvää, että ennusteita tehtäessä ei tulla koskaan pääsemään tilanteeseen, jossa sanotaan, että malli ennusti joko oikein (100 % onnistumisaste) tai väärin (kaikki ennusteet väärin). Realistisempaa on, että eri skenaarioissa eri mallit pärjäävät eri tavoin, ja lähtötilanteessa saadaan esimerkiksi 80 % onnistumisaste. Onko tämä riittävä? Säätä ennustaessa voitaneen todeta, että kyllä. Robottiautojen tilanteen tunnistuksissa 80 % liikennesääntöjen noudattaminen ei kelpaa alkuunkaan. Asiakaspoistuman tunnistamisessa 80-90 % ennustustarkkuus taas lienee riittävän hyvä, riippuen käytössä olevan datan määrästä ja laadusta.

Loppuun summaten

Päivän läpi kantava teema oli, että työkaluja ja teknologioita on hyvin paljon, koska käyttötarkoituksia on paljon ja eri työkalut toimivat eri tilanteisiin. Tärkeintä on valita ne työkalut, joista itse pitää, ja jotka toimivat työstettävän ongelman ratkaisuun. Mikä kävi myös ilmi oli, että teknologioita on sen verran paljon, että niiden kaikkien opetteleminen alusta loppuun on hyvin haastavaa. Hyödyllisempää lienee valita oma kehityspolku, ja opetella sen haaran teknologioiden käyttö.

Plussaa: Hyödyllinen tapahtuma AWS:n käyttäjille. Ei välttämättä aloittelijoille, koska sessiot vaativat alusta alkaen tietämystä kustakin palvelusta, mutta tapahtuma oli rakennettu siten, että edettiin yleiskuvan esittelystä yhä syvällisempiin teemoihin, joten päivä tarjosi varmasti kaikille jotakin.

Miinusta: Jatkuva hotellikahvien juominen termoskannusta aiheutti spontaanin ripulin.

 

Antti Väisänen
Kehittäjä

 

 

Uudet Data Scientist -traineemme

ALM Partnersin uudet Data scientist traineet Juhana ja Sonja aloittivat 2.1.2018 joukossamme!

”Bongasin ALM Partnersin rekryilmoituksen yliopiston rekrysivuilta ja kiinnostuin data-analyytikkotraineen paikasta heti. En ollut kuullut aiemmin yrityksestä, mutta finanssimatematiikkaa lukeneena paikka kuulosti houkuttelevalta. Haastattelu poiki tulosta ja sain paikan.
Ensimmäisenä aamuna ala-aulassa odotti HR-henkilömme ja toinen aloittava harjoittelija – mukavia tyyppejä onnekseni. Työpisteemme olivat valmiina kaikkine mukavuuksineen ja aloitimme hommat heti ensimmäisenä päivänä. Tuloomme oli selvästi varauduttu.
Ensimmäiset viikot ovat täyttyneet uuden oppimisella; kävimme kattavan SQL-kurssin ja nyt työn alla on VBA-kurssi sekä mielenkiintoinen koneoppimiseen liittyvä projekti.
Mielenkiintoiset tehtävät ja mukavat työtoverit ovat saaneet ensimmäiset viikot hujahtamaan vauhdilla. Nyt odotan että pääsen soveltamaan juuri opittuja taitoja käytäntöön!”

-Sonja, Data scientist trainee.

Lue Sonjan ja Juhanan seuraavat mietteet ensimmäisestä kuukaudesta tästä: Data scientistien ensimmäinen kuukausi

Ajankohtaispäivä_31.10.2017_ALM_Partners

ALM Partners Ajankohtaispäivä – Paneelikeskustelu

ALM Partnersin vuosittaisessa ajankohtaispäivässä käytiin mielenkiintoinen paneelikeskustelu tasehallinnan merkityksestä nykyisessä nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Keskustelussa edustettuina olivat pankkisektorin suuret ja pienet, finanssivalvonta, sekä järjestäjänä toiminut ALM Partners.

Panelistit:

ALM Partners: Jukka Sarkanen, Toimitusjohtaja

Finanssivalvonta: Marjo Risku, Johtava riskiasiantuntija

OP Ryhmä: Elina Ronkanen-Minogue, Head of ALM and Group Treasury

POP Pankkiliitto: Jaakko Pulli, Liiketoimintajohtaja

Ålandsbanken: Heli Huhtala, Head of Treasury

 

Puheenvuoroissa korostui hyvin paljon pankkeihin kohdistuva sääntely, jota varsinkin pienemmät pankit pitävät raskaana. Finanssivalvonnan edustaja kertoi kuitenkin paneelia edeltävässä puheenvuorossaan, että sääntelyn suurin tsunami lienee takanapäin, eikä uusia suuria kokonaisuuksia ole hetkeen tulossa – tuleva sääntely kohdistuisi enemmän jo nykyisin voimassaoleviin normeihin. Tämä herätti tosin epäilyjä. Paneelissa pohdittiin mm. Basel IV:n voimaantuloa, jota ei voitane pitää pienenä uudistuksena.

Sääntelyyn saatiin myös monenlaisia näkökulmia. Esimerkiksi Ålandsbankenin Huhtala oli sitä mieltä, että IRRBB-kehikko on ollut hyvä asia, koska se pakottaa katsomaan asioita laajemmin kuin aiemmin. Tässä taas nähtiin olevan myös liiketoiminnallisia hyötyjä.

Sekä Ålandsbankenin ja POP Pankkiliiton edustajat olivatkin sitä mieltä, että sääntelyn ongelma ei välttämättä ole sen taso tai substanssi – joka on hallittavissa. Ongelmia aiheuttaa ennemminkin toimeenpano, aikataulujen ja ylipäänsä laajojen kokonaisuuksien hallitseminen pienen pankin ”muskeleilla”. Lisäksi ongelmana nähtiin tieto ja sen kulku. Organisaation tasolla ei riitä, että muutama yksittäinen asiantuntija on kartalla – kuinka saada tieto leviämään koko organisaatioon?

Tämä herättikin kysymyksen Finanssivalvonnan edustajalle: voisiko sääntelyä keventää pienemmille pankeille?

Tähän vastattiin, että tämä on mahdollista jo nyt, sillä EBA:n ohjeistuksessa on käytössä suhteellisuusperiaate. Kuitenkin se, kuinka tätä suhteellisuusperiaatetta tulisi noudattaa, jäi epäselväksi. Finanssivalvonnan edustajan mukaan tämän määrittely ei ole kansallisen valvojan asia, vaan EU-tason asia. Viestiseinälle joku tiesi kirjoittaa, että suhteellisuusperiaate koskisi vain frekvenssiä, ei sisältöä.

Keskustelua herättivät myös valvojan käyttämät riskimittarit. ALM Partnersin Jukka Sarkanen ihmetteli taseen nykyarvoriskiin keskittymistä myös pienempien pankkien kohdalla. Miksi lasketaan koko taseen markkina-arvoa sellaistenkin pankkien kohdalla, jotka eivät tätä tasettaan tule realisoimaan? Korkokatteen tuloriskin mittaaminen olisi Sarkasen mukaan järkevämpää. Fivan edustajan mukaan nykyarvoriskiä mittaamalla saadaan pidemmän aikavälin kuva riskeistä.  Sarkasen mukaan tuloriskiäkin voidaan kuitenkin mallintaa varsin pitkälle tulevaisuuteen.

Suurimman pankkiryhmittymän, OP-ryhmän, edustajan suusta kuultiin useaan kertaan sana disruptio. Hän pohti, mikä tasehallinnan rooli tulee olemaan nykyisessä muuttuvassa toimintaympäristössä. Onko tulevaisuudessa enää vain pankin taseen hallintaa, vai onko näkökulmaa laajennettava myös muuhun liiketoimintaan?

Johdannaisten keskitettyyn selvitykseen nähtiin jälleen hieman erilaisia näkökulmia. Ålansbankenin edustaja piti uudistusta loppujen lopuksi hyvänä ja mahdollisesti jopa kuluja säästävänä toiminnan tehostumisen myötä huolimatta projektin kustannuksista. Toisaalta ALM Partnersin Jukka Sarkasen mielestä johdannaisten keskitetty selvitys on hyvä esimerkki liian raskaasta sääntelystä pienelle pankille – suuret etupainotteiset kustannukset ovat liian suuria suhteessa toiminnan kokoon. Kaikki panelistit näkivät kuitenkin johdannaisten käytön positiivisena asiana riskienhallinnan näkökulmasta.

Paneelissa heräsi myös keskustelua sääntelyn ulkopuolisista toimijoista. Miksi pieniäkin pankkeja valvotaan tiukalla otteella, kun samaan aikaan pankkisääntelyn ulkopuolella olevien toimijoiden määrä kasvaa? Valvojan edustaja näki uudet toimijat jopa positiivisina, sillä ne hajauttavat riskejä. Toisaalta finanssivalvonnan edustaja painotti, että tilannetta kuitenkin tarkkaillaan aktiivisesti näiden toimijoiden osalta.

ALM Partnersin Sarkanen pohti myös kiristyvän sääntelyn vaikutusta yritysluototukseen. Pankit tuntuivat kuitenkin olevan melko yksimielisiä siitä, että yritykset ovat saaneet kyllä rahoitusta pankeista huolimatta kiristyvästä sääntelystä – lisäksi Suomen pankkisektori on panelistien mukaan hyvässä kunnossa.

Paneelikeskustelun loppupuolella keskustelu siirtyi mahdollisiin tulevaisuuden riskeihin. Riskinä nähtiin mm. pitkään jatkunut EKP:n kevyt rahapolitiikka. Esimerkiksi Ålandsbankenin Heli Huhtala oli huolissaan likviditeetin suuresta määrästä suhteellisen pienillä pohjoismaisilla markkinoilla. ALM Partnersin Sarkanen oli likviditeetin lisäksi huolissaan myös varallisuusarvojen huimasta kasvusta.

POP Pankkiliiton & OP Ryhmän edustajat näkivät tulevaisuuden haasteina myös asiakaspidon. Miten esimerkiksi tuleva maksupalveludirektiivi ja digitalisaation myötä muuttuva toimintaympäristö tulevat vaikuttamaan asiakaskenttään? Tulevatko asiakkaat tulevaisuudessa vaihtamaan palvelua useammin? Finanssivalvonnan edustaja arveli, että esimerkiksi talletusten pysyvyys saattaisi heikentyä uusien teknologioiden käyttöönoton myötä.

Huolta herätti myös se, että sääntely ei pysy perässä muuttuvassa maailmassa ja riskejä kasaantuu esimerkiksi varjopankkisektorille.

Konsta Lindqvist

Analyytikko

Jotta sivuston käyttö olisi sinulle sujuvaa, ALM Partners yhteistyökumppaneineen käyttää evästeitä. Jatkamalla lukemista hyväksyt evästeet. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close