AWS DevDay 2018

Osallistuin Helsingin Hotel Clarionissa 25.1. järjestettyyn AWS DevDayhyn. AWS DevDay on ilmainen, koko päivän kestävä AWS:n järjestämä tapaaminen, missä esitellään uusimpia pilvipalveluita ja niiden käyttöä. Päivään kuului sessiota ja työpajoja.

Päivä alkoi lupaavasti t-paitojen jakamisella ja ilmaisella aamiaisella. Koko päivän oli jatkuva, ilmainen kahvitarjoilu, välipalaa joka tauolla ja puolen päivän aikaan sai lounaan.

 Containers on AWS: State of the Union

Sessiot oli jaettu teemojen mukaan eri saleihin, ja kunakin ajanhetkenä oli käynnissä yhtä aikaa kolme sessiota: yksi serverittömästä arkkitehtuurista, yksi containereista, ja yksi tekoälystä. Aloitin päivän osallistumalla ’Containers on AWS: State of the Union’ -sessioon.

Jatkuva murheenkryyni kehittäjille on ohjelmiston tai kehitysympäristön jakaminen muille tai siirtäminen tuotantoympäristöön siten, että se toimii vielä siirron jälkeenkin samalla tavalla kuin kehittäjän omassa kehitysympäristössä. Viime vuosina tähän on kehitetty paljon uusia ratkaisuja, joista containerit ovat saavuttaneet suuren suosion.

Aloitussessiossa käytiin läpi AWS:n palvelut containereille ja niiden jakelulle. Esimerkkeinä näytettiin mm. AWS:n Elastic Container Service-palvelu (ECS), Elastic Container Service for Kubernetes (EKS), sekä Fargate (teknologia, joka mahdollistaa containereiden ajamisen ilman tarvetta luoda tai ylläpitää itse omia palvelimia). Esimerkkinä sessiossa mainittiin yritys nimeltä Segment ja liiketoimintatapauksena, että heillä tulee käsiteltäväksi n. 160 miljardia tapahtumaa kuukaudessa – eli 60 000 tapahtumaa sekunnissa. He jakavat tämän laskentakuorman containereiden avulla perustamalla tuhansia containereita palvelimille, ja käsittelemällä laskentakuorman niiden avulla.

Kukin mainituista AWS:n palveluista vaikutti mielenkiintoiselta ja tutkimisen arvoiselta teknologialta. Pankkimaailman sovelluksina saattaisi olla ainakin kehitysympäristöjen tehokkaampi jakaminen ja laskentapalveluiden jakaminen useamman palvelimen kesken tehokkaasti.

 

Lisää tietoa:
https://github.com/nathanpeck/awesome-ecs
https://medium.com/containers-on-aws/choosing-your-container-environment-on-aws-with-ecs-eks-and-fargate-cfbe416ab1a

Komentorivityökalut ja infrastruktuurin koodillistaminen

Puhuttaessa containereiden ja kehitysympäristöjen luomisesta, mainittiin luonnollisesti komentorivityökalut ja ympäristöjen perustaminen komentorivin vs. käyttöliittymän kautta.

Puheenvuorossa ’Deep Dive on ECS’ nostettiin esiin näkökulma, että skriptaus voi joskus olla haitallistakin. Esimerkki särähti aluksi omaan korvaani, mutta pointti taisi olla, että ympäristöjen pystyttäminen käyttäen CLI-työkaluja voi olla riskialtista: mitä tehdä, jos skripti kaatuu kesken suorituksen? Miten tehdään rollback? Onko mielekästä laittaa error checkit skriptin joka väliin – entä miten hallitaan asynkroniset palvelukutsut?

 

Ratkaisuna esitettiin AWS CloudFormationin käyttöä, joka mahdollistaa turvallisemman Infrastructure-as-a-Code -lähestymistavan ja koodin versioinnin sekä auditoinnin.

Ajatus jäi kuitenkin itselleni mieleen myös konseptitasolla – keskustelua skriptauksesta ja automatisoinnista käydään nykyään ehkä turhan dikotomisesti – skriptataan tai ei skriptata, kun keskustelua pitäisi käydä tasolla, mitä prosesseja automatisoidaan, miten ja miksi, ja mitkä pidetään manuaalisena tai käyttöliittymän kautta tehtävänä.

 Serverless Architecture – hyödyt ja haitat

Pilvipalveluiden yleistyminen on johtanut mikroarkkitehtuurin kehittymiseen. Mikropalveluarkkitehtuurilla viitataan pilvimaailmassa siihen, että erilliset palvelut eivät tarvitse palvelinta alleen pyöriäkseen, vaan ne voi pystyttää pilveen erillisinä instansseina – ehkä tunnetuimpana esimerkkinä AWS Lambda. Perinteinen lähestysmistapa IT-arkkitehtuuriin on, että aina tarvitaan pohjalle palvelin (tai kaksi), joille asennetaan ohjelmistoja.

Pilvimaailmassa luonnollisempi ajattelutapa on keskittyä itse palveluihin ja ohjelmiin tai koodiin, jota halutaan pyörittää, ja ajetaan niitä sellaisina pilvessä. Palveluita kutsutaan ja pystytetään erikseen joko käyttäjän kutsumina tai herätteellä (esim. uusi aineisto saapui levynkulmalle). Tällä saavutetaan kustannussäästöjä ja vältetään vaiva palvelinympäristön ylläpidosta. Kehittäjät ja analyytikot voivat keskittyä suoraan itse tehtävään.

Diskurssi serverittömästä arkkitehtuurista, mikropalveluista ja monoliiteistä on noussut, ja tulee nousemaan esille pilvipalveluiden yleistyessä. Molempien puolesta esitetään ihan mielenkiintoisia väitteitä.

Lisää luettavaa: http://www.codingthearchitecture.com/2014/11/19/what_is_a_monolith.html

AWS:n koneoppimisympäristöt

AWS SageMaker oli uusi palvelu, joka julkistettiin re:Invent 2017 – tapahtumassa vuoden 2017 loppusyksystä. Olin aluksi skeptinen jälleen uutta koneoppimis/AI/Deep Learning -palvelua kohtaan, koska aiempi kokemukseni on ollut, että valmiit, toisen ylläpitämät koneoppimismallit, joita käytetään helpotetun käyttöliittymän kautta, haittaavat aiheen ymmärtämistä ja itse mallien räätälöintiä. SageMaker yllätti kuitenkin positiivisesti.

Osallistuin päivän aikana vain yhteen AI-teeman sessioon. Ilmeisesti valitsin sessioni oikein. SageMaker tuo mukanaan Jupyter Notebookeja, joiden kautta on mahdollista käyttää AWS:ssä eri koneoppimiskirjastoja – valmiit esimerkit käyttävät esimerkiksi scikit-learnia, ja ympäristöön on mahdollista tuoda myös omia, räätälöityjä malleja.

Sessio aloitettiin käymällä lyhyesti läpi koneoppimisen perusteet mallin kehitysnäkökulmasta. Miten liiketoimintaongelma muotoillaan koneoppimispulmaksi, miten valitaan malli tai mallit, joilla sitä lähdetään ratkomaan (feature engineering), miten opetusaineisto muodostetaan ja siivotaan, ja millä kriteereillä malli validoidaan, ja lopuksi miten mallia käytetään ennusteiden tekemiseen.

On selvää, että ennusteita tehtäessä ei tulla koskaan pääsemään tilanteeseen, jossa sanotaan, että malli ennusti joko oikein (100 % onnistumisaste) tai väärin (kaikki ennusteet väärin). Realistisempaa on, että eri skenaarioissa eri mallit pärjäävät eri tavoin, ja lähtötilanteessa saadaan esimerkiksi 80 % onnistumisaste. Onko tämä riittävä? Säätä ennustaessa voitaneen todeta, että kyllä. Robottiautojen tilanteen tunnistuksissa 80 % liikennesääntöjen noudattaminen ei kelpaa alkuunkaan. Asiakaspoistuman tunnistamisessa 80-90 % ennustustarkkuus taas lienee riittävän hyvä, riippuen käytössä olevan datan määrästä ja laadusta.

Loppuun summaten

Päivän läpi kantava teema oli, että työkaluja ja teknologioita on hyvin paljon, koska käyttötarkoituksia on paljon ja eri työkalut toimivat eri tilanteisiin. Tärkeintä on valita ne työkalut, joista itse pitää, ja jotka toimivat työstettävän ongelman ratkaisuun. Mikä kävi myös ilmi oli, että teknologioita on sen verran paljon, että niiden kaikkien opetteleminen alusta loppuun on hyvin haastavaa. Hyödyllisempää lienee valita oma kehityspolku, ja opetella sen haaran teknologioiden käyttö.

Plussaa: Hyödyllinen tapahtuma AWS:n käyttäjille. Ei välttämättä aloittelijoille, koska sessiot vaativat alusta alkaen tietämystä kustakin palvelusta, mutta tapahtuma oli rakennettu siten, että edettiin yleiskuvan esittelystä yhä syvällisempiin teemoihin, joten päivä tarjosi varmasti kaikille jotakin.

Miinusta: Jatkuva hotellikahvien juominen termoskannusta aiheutti spontaanin ripulin.

 

Antti Väisänen
Kehittäjä

 

 

Ajankohtaispaiva_2017_Tommi_Kemila

Ajankohtaispäivän tunnelmia – haastattelussa Tommi Kemilä, Bonum Pankki

Haastattelussa Tommi Kemilä, Bonum Pankki

Ajankohtaispäivä starttasi käyntiin tiistaina 31.10.2017 Olli Rehnin puheenvuoron Euroopan talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitysnäkymät johdolla.

Ennen esityksen alkua, vieraat olivat jo ehtineet vaihtaa kuulumisia aamukahvien merkeissä. ”Inspiroivia puheenvuoroja! Paikalla on valtavasti alan kollegoita, sekä eri toimijoita ympäri Suomen.” luonnehti tunnelmaa, jo viidettä kertaa Ajankohtaispäivään osallistuva Tommi Kemilä, Bonum Pankki. Ajankohtaispäivästä onkin muodostunut vuosien varrella odotettu tapahtuma, jossa pääsee verkostoitumaan ja tapaamaan alan asiantuntijoita, liikekumppaneita ja uusia tuttavuuksia – sekä tietysti kuulemaan finanssialan ajankohtaisimmista puheenaiheista. ”Arvostan sitä, että tapahtumassa pääsee vaihtamaan kollegoiden kanssa muutaman sanan. Hyvin useasti sitä tulee jäätyä ratkomaan ongelmia itsekseen ja hakemaan ratkaisuja sitä kautta. Kun välillä voi tuulettaa ajatuksia kollegoiden kanssa, jotka painivat varmasti täsmälleen samojen ongelmien kanssa, löytyy aina uusia ideoita lähestyä asiaa.” toteaa Kemilä.

Perspektiiviä korkeimmalta tasolta

Bonum Pankin riskien hallinnasta vastaava Kemilä kokee saavansa tapahtumalta konkreettista hyötyä työhönsä ”Johtavien talouspäättäjien, ekonomistien ja analyytikoiden näkemykset palauttavat välillä maanpinnalle. Perspektiiviä on haettava aina korkeimmalta tasolta asti.” Tämän vuoden tapahtumassa olikin satsattu erityisesti ajankohtaisiin teemoihin ja huippuluokan puhujiin. Olli Rehnin esityksen lisäksi, keskustelua riitti niin Sixten Korkmanin, Heidi Scaumanin kuin Bruce Oreckin puheenvuorojen tiimoilta, unohtamatta tietenkään ALM Partnersin asiantuntijoiden puheenvuoroja. Kemilä voikin suositella Ajankohtaispäivää kollegoilleen, jotka eivät ole vielä käyneet tapahtumassa.

Kysyttäessä kenen esitystä Kemilä odottaa eniten, on vastaus iloinen ”Kaikista hyvistä puhujista huolimatta, minä odotan eniten ALM Partnersin oman väen kontribuutiota!”

Posted by / / Posted in Blogi
Ajankohtaispaiva_2017_blogi_esitys

Tunnelmia Ajankohtaispäivästä ALMilaisten silmin

ALM Partnersin vuotuinen Ajankohtaispäivä järjestettiin tänä vuonna 31.10.2017 Clarion Hotel Helsingin upeissa puitteissa. Huipputason puhujat ja inspiroivat puheenaiheet olivat houkutelleet paikalle noin 170 finanssi- ja talousalan asiantuntijaa, ympäri Suomen. Päivän nimekkäät esiintyjät Olli Rehn, Sixten Korkman, Heidi Schauman sekä Bruce Oreck olivat päivän vetonauloja, mutta myös ALM Partnersin asiantuntijoiden puheenvuoroja odotettiin innolla.

Innostunut startti päivälle

ALM Partnersin analyytikko Pekka Metsola oli tasehallinta-ständillä esittelemässä korkoriskien ja likviditeettiriskien hallinta -palveluita. Vielä aamusta ständeillä oli melko rauhallista, mutta Metsola oli ehtinyt keskustella jo muutaman asiakkaan kanssa. ”Päivä on lähtenyt hyvin käyntiin, väkeä on paljon! Kaikki vaikuttavat olevan virkeitä ja hyväntuulisia, sekä odottavat innolla puhujia.” Metsola kertoi odottavansa päivältä erityisesti mielenkiintoisia keskusteluja asiakkaiden kanssa siitä, miten ALM Partners voisi auttaa heitä erilaisissa projekteissa ja haasteissa. Kysyttäessä ketä puhujista Metsola odotti eniten, vastaus oli iloinen ”Huippunimiä on paljon, niitä odotan. Kuuntelen myös innolla omien kollegoiden esityksiä, niihin on kovasti valmistauduttu. Saa nähdä miten sujuu, mutta kova luotto on!”

Ajankohtaispaiva_2017_blogi_tunnelmia

”Fiilikset on hyvät ja tietenkin odotetaan lisää finanssialan asiakkaita!”

Pankkitoiminnan analytiikka ja BI -ständillä puolestaan esiteltiin data-analytiikan, tietokantojen ja raportointivälineiden teknistä osaamista. ALM Partnersilla kehityspäällikkönä toimiva Kari Malila oli ständillä esittelemässä ALM Partnersin osaamista. ”Meillä on tässä pieni esitys meidän teknisemmästä toimesta, mitä käytännössä tehdään. Hyvin paljon on tietokantajuttuja, mallinnuksista aina raportointiin. Ja nykyään teemme myös asiakaskäyttäytymisen mallintamista.” Iltapäivällä tunnelma oli ständillä positiivinen ”Fiilikset on hyvät ja tietenkin odotetaan lisää asiakkaita!” kertoi Malila.

Posted by / / Posted in Blogi

Etätyöpäivä maalla

ALM Partnersilla etätyöpäivä sujuu vaikka hevostilalta käsin etäyhteyden kautta. Tänään on tarkoitus kirjoittaa korkoriskiraporttia paikallispankille kauniiden maisemien inspiroimana. Hyvää työpäivää sinullekin!

Terveisin

.

Nicole Aladin

Analyytikko

ALM Partners

 

Venäjän pankkisektori myllerryksessä

Venäjän pankkisektori on jo useamman vuoden ajan ollut kovassa myllerryksessä. Vuodesta 2014 lähtien valtio on poistanut lainamarkkinoilta yli 300 lainanantajaa näiden kyseenalaisten toimintaperiaatteiden takia. Venäjä on toimillaan pyrkinyt kasvattamaan luottamusta pankkisektoria kohtaan, mutta siistittävää näyttää vielä olevan paljon jäljellä – elokuun lopulla Venäjän keskuspankki joutui ottamaan kahdeksanneksi suurimman pankin, Otkritien, haltuunsa.

Aggressiivista kasvua ja riskisijoituksia

Otkritien matka kohti äitikarhun syleilyä alkoi Ukrainan kriisistä. Venäjän toimet Ukrainassa vuoden 2014 alkupuolella johtivat länsimaiden asettamiin talouspakotteisiin ja rahavirtojen jäätymiseen. Tämän seurauksena Venäjän pankkisektori joutui kriisiin, johon valtion keskuspankki vastasi tarjoamalla pankeille halpaa rahaa ja likviditeettiä. Otkritie, jota länsimaiden pakotelistoilta ei löytynyt, otti tästä avusta kaiken irti. Halvan rahan siivittämänä pankki kaksinkertaisti taseensa kahden vuoden sisällä ja vuonna 2016 taseen koko ylitti jo kolmen triljoonan ruplan rajan (nykyarvolla yli 40 mrd. euroa).

Otkritien tasetta kasvattivat ostetut pankit sekä vähemmän strategisesti perustellut varat: Pankki esimerkiksi osti miljardööriomistajiltaan timanttikaivoksen 1,45 miljardilla USA:n dollarilla. Aggressiivista kasvustrategiaa tukivat ammattitaidoton varojen arvostaminen sekä omien taitojen yliarvioiminen ongelmavarojen hoitamisessa. Lopulta pankin poikkeuksellisen matala luottoluokitus ja yleinen luottamuksen puute pankkia kohtaan johti talletuskatoon, jossa kahden kuukauden aikana talletuksia katosi 527 miljardin ruplan edestä (yli 7,5 mrd. euroa). Elokuun lopulla Keskuspankki vihelsi pelin poikki ja nyt jännitetään, onko kyseessä maan historian suurin haltuunotto: Moskovan Pankin haltuunotto vuonna 2011 maksoi 295 miljardia ruplaa, kun Otkritien pelastustarpeen arvioidaan liikkuvan 250 ja 400 miljardin ruplan välillä (n. 3,5–5,8 mrd. euroa).

Pilkottaako vasta jäävuoren huippu?

Keskuspankin tekemän haltuunoton jälkeen muun muassa Moody’s (5.9.2017) laski Otkritien vakuudettoman seniorilainan luottoluokituksen tasolta Ba3:sta tasolle B2. Tämä tuli Otkritien johdolle yllätyksenä, sillä haltuunoton myötä kriisi on jo heidän mielestä takanapäin. Luottoluokituksen laskeminen kuitenkin heijastaa Venäjän pankkisektorin heikkoa tilannetta yleisemmällä tasolla. Luottoluokittaja nimittäin pelkää, että Otkritien taseen tarkempi tarkastelu johtaa suurempaan avuntarpeeseen. Tilanne myös nostaa kysymyksen muiden pankkien taseiden kunnosta – vastaavatko Venäjän pankkien taseet Etelä-Euroopan helmiä?

Länsimaalaisin silmin katsottuna Venäjän pankkisektori näyttää yleisestikin varsin erikoiselta: Ohjauskorko on 8,5 % (15.9.2017) ja inflaatio on vähän yli 3 % – lainaaminen siis näyttää olevan varsin tuottoisaa bisnestä rajanaapurissamme. Myös omistusrakenne poikkeaa tutusta (muttei pakolla sen turvallisemmasta), sillä maan pankkisektorista noin 60 prosenttia oli ennen Otkritien haltuunottoa valtion omistuksessa. Itseasiassa pankkisektorin siistimisellä valtio on juuri pyrkinytkin lisäämään alalla yksityistä kilpailua, mutta luottamus pankkeja kohtaan silti puuttuu. Venäjän keskuspankin tavoitteena onkin pikaisesti paikata Otkritien aukko taseessa ja myydä tämä uudestaan yksityisille sijoittajille. Tämän jälkeen pankkialan siivoustalkoiden on tarkoitus jatkua normaalisti.

Olli Mononen

Analyytikko & Konsultti, ALM Partners

Lähteet: Bloomberg

Posted by / / Posted in Blogi

Lisäarvoa datalle visualisoinnin kautta

Tiedon määrä on kasvanut viime vuosina valtavasti. Mitä enemmän tietoa on saatavilla ja mitä monimutkaisempaa asiaa kuvataan, sitä tärkeämpää on havainnollistaa se visuaalisesti. Datan visualisointi mahdollistaa datan tutkimisen ja tehokkaan viestinnän, ja se on ihan ansaitusti noussut esille useiden eri alojen teknologioissa. Hyvä datan visualisointi on totuudenmukainen esitys, joka on ymmärrettävä ja tarjoaa lisäarvoa katsojalle. Datan visualisoinnin työkalujen määrä on kasvanut merkittävästi tällä vuosikymmenellä, ja nykyään kuka tahansa voi luoda vaikuttavia visualisointeja. Siksi on tärkeää ymmärtää, mikä visualisoinnin tehtävä on, ja mitä sillä voi saavuttaa.

Datan ja luetun ymmärtämisen merkitys on yhä tärkeämpää, kun kuka tahansa voi laatia esityksiä käyttäen hyväkseen Internetistä kerättyä dataa. Organisaation kannalta helpompi ja nopeampi datan visualisointi mahdollistaa ajan käytön siirtämisen datan käsittelystä datan tutkimiseen.

Kannattaako datan visualisointiin käyttää aikaa, ja miten paljon? Onko sillä rahallista hyötyä? Usein pinnalle visualisoinnissa näkyy vain esiteltävät raportit. Tärkeä hyöty, joka ei näy pinnalle, on päivittyneiden työkalujen ja prosessien kehittämisen myötä tuleva toimintatapojen muutos. Tehokas visualisointi tuo mukanaan dataan pureutumisen, ja monesti myös datan käsittelyn tehostamisen. Toisaalta, useimmin kaikkea dataa ei aina saa tähän prosessiin mukaan, vaan kokeilu aloitetaan osajoukolla tai selkeällä sovelluskohteella. Se, missä tätä kannattaa soveltaa, vaatii usein kokeilua ja esimerkkien näkemistä ensin muualta, ennen kuin itse osaa edes nähdä mahdolliset sovelluskohteet omassa työssään.

Mitä datan visualisoinnilla voi saavuttaa?

Kuvalla on suurin arvo silloin, kun se pakottaa meidät näkemään jotain, mitä emme odottaneet näkevämme. Usein trendejä, korrelaatioita ja mittaustulosten välisiä relaatioita on hankala hahmottaa pelkistä luvuista, mutta kuvaa katsomalla trendit on helppo hahmottaa. Visualisoinnin tuoma hyöty on helpoin esittää esimerkillä. Alla on taulukoituna neljän eri mittauksen tulokset. Silmämääräisesti luvut näyttävät viimeistä mittausta lukuun ottamatta hyvin samankaltaisilta.

I II III IV
X Y X Y X Y X Y
10 8,04 10 9,14 10 7,46 8 6,58
8 6,95 8 8,14 8 6,77 8 5,76
13 7,58 13 8,74 13 12,74 8 7,71
9 8,81 9 8,77 9 7,11 8 8,84
11 8,33 11 9,26 11 7,81 8 8,47
14 9,96 14 8,1 14 8,84 8 7,04
6 7,24 6 6,13 6 6,08 8 5,25
4 4,26 4 3,1 4 5,39 19 12,5
12 10,84 12 9,13 12 8,15 8 5,56
7 4,82 7 7,26 7 6,42 8 7,91
5 5,68 5 4,74 5 5,73 8 6,89

Usein ensimmäinen askel datan käsittelyssä on laskea aineistolle tunnuslukuja. Tässä tapauksessa laskettaessa aineistoille tilastolliset tunnusluvut, saadaan tulokseksi, että kaikkien sarakkeiden keskiarvot, varianssit ja x:n ja y:n väliset korrelaatiot ovat samat: X:n keskiarvo kaikissa neljässä mittauksesa on 9, Y:n keskiarvo 7,5, X:n varianssi 11, ja Y:n varianssi 4,12. Myöskin kaikissa X:n ja Y:n välinen korrelaatio on 0,816. Äkkiseltään näyttäisi, että tulokset ovat siis pitkälti yhtenevät.

Visualisoituna luvut kertovat kuitenkin toisen tarinan:

Tässä tapauksessa pelkästään tuloksia ja tunnuslukuja tuijottamalla, eri mittausten osoittamat tulokset olisivat menneet ohitsemme, sillä mittaukset kuvaavat selkeästi eri ilmiöitä, vaikka niiden tunnusluvut ovatkin samat.

Visualisointiprosessi on usein (tai mielellään olisi) osa laajempaa datan analysointia, missä dataa tutkitaan ensin visualisointiohjelmistojen avulla, etsitään muuttujien välille relaatioita, ja kootaan kokonaiskuva datasta. Parhaimmillaan visualisoinnit ovat data-analyysiprosessin tukena, hyvin datan havainnollistavien kuvien avulla relaatiot ja korrelaatiot muuttujien välillä on helpompi nähdä, jonka jälkeen niiden varaan voi alkaa rakentamaan edistyneempää metriikkaa.

Mitä uutta visualisoinnissa on tapahtunut?

Visualisointi ei sinällään ole uusi trendi. Erilaisia datan visualisointeja on harrastettu jo 1700-luvulta alkaen, osoittamaan Napoleonin sotaretkien mieskatoa (C.J. Minard), brittiarmeijan kuolinsyitä (F. Nightingale) ja epidemioiden leviämistä (J. Snow). Hans Rosling popularisoi visualisointeja myös menestyksekkäästi tällä vuosikymmenellä kuvaamalla väestönkehityksen trendejä helposti ymmärrettävällä tavalla. Mikä datan visualisoinnista on nykyään tehnyt uutta, on interaktiivisten visualisointiohjelmistojen ja kirjastojen leviäminen.

Viime vuosina etenkin ohjelmistot kuten Tableau ja Qlik ovat tuoneet datan visualisointia suuren yleisön tietoisuuteen. Excelin ja muiden taulukkolaskentaohjelmien kyvyt datan käsittelyyn loppuvat hyvin lyhyeen, ja tähän markkinarakoon uudet visualisointiohjelmistot ovat iskeneet. Interaktiivisten visualisointien laatiminen on aiemmin vaatinut paljon työtä ja ohjelmointiosaamista, nykyään sitä varten on olemassa graafisia käyttöliittymiä. Tämän myötä yhä useampi on päässyt kokeilemaan datan visualisointia. Visualisointityökalujen kehittyminen on jopa tuonut mukanaan mahdollisuuden integroida visualisoinnit olemassa oleviin järjestelmiin, jonka myötä organisaation käyttämä data voidaan nykyään esittää helppolukuisemmin moderneilla järjestelmillä olemassa olevien alustojen päällä.

Interaktiivinen visualisointi mahdollistaa käyttäjälle datan tutkimisen itsenäisesti. Olennaisesti interaktiivinen visualisointi on näin määriteltynä eksploratiivista visualisointia: visualisoinnissa annetaan käyttäjälle vastuu ja mahdollisuus omien johtopäätösten tekemisestä. Interaktiivisen visualisoinnin myötä samassa tilassa ja samassa kuvaajassa voi esittää enemmän dataa useammasta eri näkökulmasta, kuin vain esittämällä staattisen kuvaajan. Tulkinnan ja datan arvo siis kasvaa. Interaktiivisen visualisoinnin tehtävä on lisätä datan saavutettavuutta ja antaa lisäarvoa käyttökokemukselle.

Karkea erottelu eri visualisointimalleille

Vastapainona eksploratiiviselle visualisoinnille on selittävä (explanatory) visualisointi. Suurin osuus staattisista visualisoinneista pyrkii olemaan selittäviä visualisointeja, eli niissä kuvan laatija on ottanut vastuun siitä, minkä viestin hän pyrkii antamaan katsojalle kuvan kautta.

Eksploratiivinen vai selittävä visualisointi?

Nyrkkisääntönä, kun käyttäjän halutaan itse tutkivan dataa, eksploratiivinen visualisointi on tähän sopiva valinta. Tällaisia tapauksia yleensä ovat ne, kun data visualisoinnin alla päivittyy, jolloin alkuperäiselle datalle tehdyt havainnot ja niitä korostavat visualisointitekniikat sekä valittu näkökulma vanhentuvat. Tällöin on hyödyllisempää laatia visualisointi, joka mahdollistaa sen, että käyttäjä voi valita itse oman näkökulmansa dataan. Esimerkiksi yrityksen toiminnasta voi olla hyödyllisempää laatia eksploratiivinen johdon raportti kuin esittää yksi valittu näkökulma. Tällöin johto voi itse tutkia raportin tietoja ja saada paremman käsityksen yrityksen toiminnasta.

Kun datasta halutaan tuoda esille tietty viesti, selittävä visualisointi sopii silloin. Tällöin valitaan näkökulma dataan, ja viestiä alleviivataan siihen sopivalla visualisoinnilla. Auton nopeusmittari lienee lähinnä arkipäivää oleva esimerkki selittävästä visualisoinnista.

Molemmissa esitystavoissa visualisoinnin valitsemiseen vaikuttaa eniten itse datan laatu. Se, esitetäänkö katsojalle tekstuaalista, määrällistä vai muun mallista dataa, vaikuttaa siihen, millainen visualisointi sopii esitettävälle datalle. Tätä varten perusopinnot visualisoinnista, tilastotieteestä, psykologiasta ja viestinnästä ovat hyödyksi.

Analysointiprosessin tukena interaktiivinen visualisointi on parhaimmillaan, kun käyttäjä haluaa tutkia datan relaatioita nopeasti ja eri tavoin. Siinä hyvä visualisointiohjelmisto nopeuttaa työskentelyä, ja mahdollistaa tulosten esittämisen ja jakamisen.

Interaktiivinen datan visualisointi ja sen edistäminen

Datan visualisointi helpottaa sen tulkitsemista. Visualisointia todennäköisesti harrastetaan lähes kaikilla työpaikoilla muodossa tai toisessa, mutta interaktiivinen visualisointi tekee vielä tuloaan. Tarinankerrontaa datalla ei opeteta toistaiseksi missään, joten sen hyötykäyttö organisaatioissa on lapsenkengissään. Isolta osin kyse tiedon visualisoinnissa on siitä, kenen aikaa käytetään mihinkin, ja onko tieto helposti omaksuttavassa muodossa. Visualisoimalla tietoa ja tekemällä datalle interaktiivisia visualisointeja, siirretään usein datan käsittelyyn kulutettavaa aikaa kehittäjiltä analyytikoille ja lukijalle. Se, milloin tämä on järkevää, täytyy miettiä käyttökohteen mukaan.

Alkuun pääseminen tällaisessa hankkeessa vaatii ensin ymmärryksen organisaation datasta ja sen käyttökohteista. Mikä tahansa visualisointi vaatii alleen datamallin, ja pitkälti datan visualisoinnin vaatimukset ovat samoja, kuin tehokkaan datan käsittelyn vaatimukset. Sen jälkeen voi alkaa valita sopivia ja itselle luontevalta tuntuvia työkaluja, joilla datan saa visualisoitua, ja tulokset esitettyä organisaation käyttämissä alustoissa.

Erilaisia esimerkkejä ja inspiraatiota visualisoinneista voi hakea esimerkiksi osallistumalla käyttäjäryhmien tapaamisiin. Ainakin Tableau ja Qlik kannustavat käyttäjiään tapaamaan ja jakamaan kokemuksiaan. ALM Partners fasilitoi syyskuussa Tableau User Group Meetingin. Mikäli aihealue kiinnostaa, olet tervetullut osallistumaan tapahtumaan. Ilmoittautuminen on Eventbriten kautta, missä on myös lisätietoja tapahtumasta.

Luettavaa

Paras tapa opiskella asiaa on katsoa paljon esimerkkejä ja lukea aihepiirin teoksia. Esimerkiksi tämän kirjoituksen lähteinä ovat kirjat:

Data Visualization – A Handbook for Data Driven Design, Andy Kirk
The Truthful Art – Data, Charts, and Maps For Communication, Alberto Cairo
Storytelling with data – A Data Visualization Guide for Business Professionals, Cole, Nussbaumer, Knaflic

Erilaisia visualisointeja voi kokeilla esimerkiksi Tableaulla, Qlik Sensellä, Microsoft PowerBI:llä, Google Chartsillad3.js:llä tai Bokehilla. Uusia työkaluja on ja tulee lisää kaiken aikaa, tärkeintä on löytää sellainen, mikä on itselle helpoin ja käyttökelpoisin.

 

Antti Väisänen
Kehittäjä, ALM Partners

Treasuryn järjestelmät ja palvelut

Kesän talousklassikko

Ensimmäinen kosketukseni taloudellisiin kirjoituksiin olivat Pohjalaisen ja Helsingin Sanomien taloussivut 1990-luvulla. Säästäväisenä laihialaisena minut perehdytettiin myös sijoitustoiminnan perusteisiin, lähtien liikkeelle Seppo Saarion osakesijoittamisen klassikkoteoksen kautta. Alun perin lainattu kirja vaihtui vuonna 2000 uudempaan, kun päädyin investoimaan kesätyörahoilla kuvassa näkyvään kuudenteen painokseen, ostohinnan oltua kutakuinkin oikea.

”Kokematon sijoittaja osallistuu nouseville osakemarkkinoille viimeisten joukossa aivan liian myöhään. Hän poistuu niin ikään jälkijoukossa, jolloin laskuvaihe on pitkällä. Kokemattoman sijoittajan tiedot pörssin kiertokulusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ovat vähäiset. Siksi hänen sijoituksensa epäonnistuvat” Seppo Saario, Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, kuudes painos, WSOY, 1999.

Klassikkotekstiä lukiessa nousee auttamatta mieleen, millainen on suomalaisen osakemarkkinan trendi tuolta ajalta nykypäivään. Nappasin esiin OMX Helsinki Cap-indeksin, jossa yksittäisen osakkeen painoarvo on rajattu korkeintaan 10 % tasoon indeksin kokonaismarkkina-arvosta. Muistoihin nousee 2000-luvun vaihteen IT-kupla-aika, jossa innokkaan lukiolaisen oli kokemus olla pienillä osakekaupoilla sekä nousun että laskun aikana mukana, onnenkin kautta hieman enemmän nousussa. Muistan silloisilla säästöillä ostamiani osakkeita myyneeni Vaasan Lyseon Lukion välitunnilla, lukion yhteistietokoneelta; toki liian myöhään mutten aivan liian myöhään.

 

ALM_Partners_blogi_talousklassikko_indeksi_OMX

OMX Helsinki Cap-indeksi. Painorajoitettu indeksi, jossa OMX Helsingin yhden osakkeen painoarvo on rajoitettu korkeitaan kymmeneen prosenttiin indeksin kokonaismarkkina-arvosta. Kuvaaja vuoden 1996 alusta heinäkuulle 2017. Lähde: Investing.com

Nykypäivää lähestyttäessä vastaan tulee vastaan finanssikriisiä (2007-2009) edeltänyt nousu ja romahdus. Tuohon aikaan katseeni oli jo enemmän silloisen työnantajan, suomalaisen pankin, strategisissa liikkeissä finanssimarkkinamuutoksissa; eritoten korkosijoituksissa, -suojauksissa ja rahoituksessa. Ja pankkisektorin asioissa katse on pysynyt pääosin myöhemminkin.

Osakekurssit vaikuttavat kehittyneen vuoden 2012 jälkeen hyvin positiivisesti. EKP:n elvyttävällä rahapolitiikalla yleinen korkotaso on painettu erittäin matalaksi, jolloin toisaalta velanottoa on haluttu helpottaa mutta sijoitustuottoja haettaessa osakkeiden houkuttelevuus on lisääntynyt. Sijoitusvuodet ovat olleet hyviä erityisesti niille, jotka ovat olleet osakekurssien nousussa mukana.

Myös Suomen talousluvut ovat kehittyneet aivan viime aikoina positiivisesti. Keväällä/kesällä 2017 tutkimuslaitokset ja pankit ovat nostaneet aiemmin antamiaan kasvuennusteitaan vuosille 2017 ja 2018. Kuluttajat ovat lisänneet luotonottoaan ja yleinen talousluottamus on parantunut. EKP:lta on saatu vihjeitä, että rahapolitiikan elvytystoimia voitaisiin ajan myötä hiljalleen vähentää. Joidenkin korviin on kantautunut myös yksityishenkilöiden innokkuutta sijoittaa osakkeisiin, nyt kun näyttäisi menevän taloudessa vähän paremmin. Kesän klassikkoon kannattanee kuitenkin tutustua, toki kriittisesti arvioiden, mahdollisen kokemattoman sijoittajan kohtalon välttämiseksi.

 

Aaro Mäkelä

varatoimitusjohtaja, ALM Partners Oy

LinkedIn

LBBW – Covered Bond Forum 9.3.2017

LBBW – Covered Bond Forum 9.3.2017 – Tylsyyskin voi olla tavoite

Tylsyyskin voi olla tavoite

Sain kutsun Mainziin LBBW:n 11. Covered Bond Foumiin – sää lennon laskeuduttua oli masentava – sumua ja vettä.  Mainz sinänsä ei ole tylsä, sitä vastoin kuin Frankfurt, mutta lähes 10 asteen lämpötilakaan ei saanut minua lämpenemään.  Siispä iltapalalle lyhyesti verkostoitumaan, saunaan ja nukkumaan.

Aamu valkeni edelleen sumuisena, mutta pilviverhoon oli jo ilmaantunut aukkoja – silti vettä edelleen tihrutti.  Siispä aamu-uinnille, aamupalalle ja ajoissa seminaariin. Vakuudellisten JVK-lainojen (Covered Bonds) markkinat kehittyvät vuosi vuodelta, mutta uudet hieman toisistaan poikkeavat lainsäädännöt tai erilaiset sääntelyn muokkaamat takaisinmaksuehdot eivät tee tuotteesta mielenkiintoista.  Lisäksi pienet erot reittaajien metodologioissa ja luottokelpoisuuksissa eivät juurikaan lisää mielenkiintoa, varsinkaan kun en enää ole sijoittaja.  Varsin suuri osa itse tuotetta koskevista esityksistä ja paneeleista oli näin ollen mielestäni varsin tylsiä.

Ranskan vaalit ovat lisänneet merkittävästi volatiliteettia Ranskan valtionlainojen tuotoissa ja nostaneet lisätuottovaateet Saksan lainoihin nähden ennennäkemättömän korkeiksi.  Sitä vastoin vakuudellisten joukkovelkakirjojen hinnoissa ei ole tapahtunut mitään jännittävää – päinvastoin spreadit ovat pysyneet tylsän tasaisina.  Sekä sijoittajien että liikkeeseenlaskijoiden kannalta tämä vakaus (tylsyys) nähtiin positiivisena – nousevat tuottovaateet kun aiheuttavat JVK-salkun haltijoille tappioita ja hankaloittavat uusia liikkeeseenlaskuja.  Vakuudellisen JVK-lainan siis tuleekin olla tylsä tuote! Tosin tylsyys voi olla ohimenevä ilmiö, varsinkin jos ja kun keskuspankit alkavat rajoittaa ostojaan.  Nykyoloissa EKP:n osto-ohjelma imuroi vakuudellisia JVK-lainoja laareihinsa nopeammin, kuin liikkeeseenlaskijat ehtivät uusia emittoida.

 

 

LBBW Forum

Forumin aiheena käsiteltiin myös Euroopan taloustilannetta ja muutosta poliittisessa ilmapiirissä – olisiko täältä jotakin repäisevää tulossa.  LBBW:n ekonomisti, Dr. Thomas Meissner pohdiskeli Brexitin ja Trumpin politiikan vaikutuksia sekä globaaliin että eurotalouteen.  Saksalainen asenne yleisössä oli kuitenkin tylsän tasainen eikä germaaneja tuntunut pelottavan sen pahemmin Wilders kuin Le Penn.  Samaa ”tylsää” linjaa tahditti kauppakamarin puhuja Mr. Bernard Mattes (American Chambers of Commerce in Germany) antaen kuitenkin johtopäätelmän, että EU first – Germany second.  Saksalle tärkein kauppakumppani on USA ja kuuluminen EU:hun antaa mahdollisiin kauppaneuvotteluihin paljon leveämmät hartiat, kuin Saksalla yksin olisi. Siis Saksassa kaikki hyvin – talous kasvaa tylsän tasaisesti ja populismin nousun uskottiin yleisesti pysähtyvän – ei siis syytä huoleen.  EU:ssa hidas elpyminen jatkunee siis tylsän tasaisena – näin siis näkee ainakin valtaosa saksalaisista.

Lounaan jälkeen oli sää muuttunut totaalisesti – aurinko paistoi ja ilma muistutti kotoista toukokuuta – lämpöasteita reilusti toistakymmentä – ei paha!  Sisään tunkkaiseen kokoustilaan meno tuntui siinä vaiheessa tosin hieman tylsältä.  Keskustelut entisten kollegoiden (ja tulevien potentiaalisten asiakkaiden?) kanssa tauolla olivat myös hyvin antoisia – tylsyys rupesi katoamaan. Tosin paras terävyys alkoi pitkän päivän myötä kadota -kunnes…illan viimeinen key-note esiintyjä trenditutkija Matthias Horx pääsi vauhtiin.  Hän osoitti, kuinka tylsiä me itse olemme ajattelussamme ja havainnoinnissamme loistavin käytännön esimerkein.  Trendien seuraaminen on helppoa, mutta miten havaita poikkeama trendissä tai trendin muuttuminen. Historia ei toista itseään. Minulle tämä selvitti, miksi kaikki ekonomistit ovat aina niin väärässä.  He kun ovat aina keskimääräistä piirun verran positiivisempia tai negatiivisempiä – ja lisäksi piiru on aika pieni mittayksikkö.

Tylsyyden kaipuu iski itseeni todella jo aiemmin iltapäivän aikana, kun Finnair ilmoitti IAU:n klo 15.00 alkavan lakon häiritsevän perjantain paluuta. ”Tarjoamme mahdollisuutta siirtää matkustuspäivää kuluitta perjantailta toiselle päivälle Finnairin lennolla aina 2.4. saakka”.  Kuukausi Saksassa keväisessä säässä – ei tylsää ollenkaan, mutta kun töitäkin pitäisi tehdä.  Muutamaa minuuttia myöhemmin tuli viesti, että lentoa on aikaistettu tunnilla – taas tylsää – joudun heräämään aikaisemmin.  Lentoon lähtö kuitenkin viivästyi ja laskeuduimme Helsinkiin vain hieman ennen klo 15.00.  Koneen ovet pysyivät pitkään suljettuina, jännitys tiivistyi – saammeko nyt viettää useita tunteja koneessa, lakon on luvattu loppuvan klo 19.00.  Sitten kolahti ja ovi putkeen aukeni.  Tyytyväinen tylsyys täytti mieleni astellessani ulos koneesta talvisenkoleaan kotosuomeen.

Jukka Sarkanen

toimitusjohtaja

IFRS 9 kuulumisia Lontoosta

Osallistuin maaliskuussa Lontoossa konferenssiin, jonka aiheena oli pankkien IFRS 9 projektien näkymät, edistyminen ja standardin tulkinnat. Kaksipäiväinen konferenssi alkoi perusbrittiläisessä, kevyesti sateisessa säässä.

 

Konferenssissa pureuduttiin makrotaloudellisten näkymien huomioimiseen odotettujen luottotappioiden (ECL) laskennassa. Ne lisäävät kirjanpitoon uuden ulottuvuuden perinteisen tapahtumien kirjaamisen lisäksi. Toki kirjanpitoon tuodaan jo odotuksia tulevista kassavirroista markkina-arvojen kautta, mutta ECL-laskenta lisää subjektiivisuutta makrotaloudellisten odotusten kautta. Helpoiten perusteltavissa ovat julkisten, tunnettujen toimijoiden laatimat ennusteet makro-odotuksista, mutta sisäisten näkemystenkään käytölle standardi ei sinänsä aseta rajoituksia. Toisaalta suurena haasteena on löytää tilastollinen yhteys minkä tahansa makromuuttujan sekä luottotappioiden todennäköisyyden (PD) välille erityisesti hyvinvointivaltioissa, joissa vahva sosiaaliturva tasoittaa makrataloudellisen iskun voimakkuutta esim. työttömyysturvan kautta. Tämä merkitsee siirtymää ”kovasta tieteestä” lähemmäs taiteilua, jolla standardin vaatimat odotukset saadaan täytettyä.

Makroskenaarioissa sekä monessa muissakin kohdin, joissa pankeille on jätetty runsaasti liikkumavaraa omalle soveltamiselle, tuotiin esiin kysymys: miten IFRS9 perimmäiset tavoitteet eli vertailukelpoisuuden ja läpinäkyvyyden parantaminen voivat toteutua, kun pankit tulkitsevat niitä?

 

Ensimmäisen konferenssipäivän päätteeksi järjestetty cocktailtilaisuus tarjosi erinomaiset puitteet vapaamuotoiseen keskusteluun IFRS9 alueen asiantuntijoiden kanssa. Cocktailien jälkeen ehdimme pyörähtämään vielä kaupungilla ja dokumentoimaan, miltä ”The River Thames” näytti Lontoon keväisessä, pimenevässä illassa.

Siirtyminen ECL tasolle 2

Konferenssissa keskusteltiin, miten mitata saamisen luottoriskin merkittävä kasvu, joka triggeroi saamisen siirtymisen ECL tasolle 2. Edellä mainittu siirtymä on yksi ECL mallin keskeisiä kohtia, koska se useimmiten moninkertaistaa saamisesta tehtävän varauksen määrän siirtämällä laskentahorisontin 12 kuukaudesta eräpäivään asti. Varaus ei aiheuta pysyviä tulosvaikutuksia, jos asiakas lopulta hoitaa saamiseen liittyvät maksut moitteettomasti. ECL:n keskeinen vaikutus on, että varaukset vähentävät suoraan kallista TIER 1 omaa pääomaa heikentäen vakavaraisuutta. ECL mallinnuksen kehittämisen kannustimet ovat siis analogiset sisäisten luottoriskimallien kehittämisen kanssa. Molemmissa on tavoitteena minimoida kalliin oman pääoman määrä suhteessa edulliseen vieraaseen pääomaan. Oman ja vieraan pääoman suhteesta riippuu, paljonko pankki pystyy generoimaan omistajille oman pääoman tuottoa käyttäen hyväksi vieraan pääoman vipuvaikutusta.

Standardi itsessään antaa melko vapaat kädet tulkintaan olettaessaan, että luottoriski on kasvanut merkittävästi, kun lainanhoitomaksut ovat 30 päivää myöhässä. Toisena suuntaviivana on, että luottoriskin kasvun taustalla on luottotappion todennäköisyyden kasvu eikä niinkään odotetun luottotappion määrällinen kasvu. Tämä ohjeistus johdattaa helposti siihen, että luottoriskiä mitataan vain luottotappioiden todennäköisyyksillä. Avoimeksi ja tulkinnanvaraiseksi jää kuitenkin, kuinka suuri luottotappion todennäköisyyden kasvu tarkoittaa luottoriskin merkittävää kasvua. Näin ollen todennäköisyyksien kalibroinnilla on merkittävä vaikutus saamisten ponnahtamiseen ECL:n tasolle 2. Lisätäkseen kitkaa tason 1 ja 2 välille monet pankit ovat lisänneet prosessiin kvantitatiivisen lisäksi laadullista arviointia erityisesti kooltaan suurien mutta määrällisesti vähäisempien saamisten osalta.

IFRS 9:n kolmas osa-alue: suojauslaskenta

IFRS 9:n kolmannen osa-alueen eli suojauslaskennan osalta nähtiin konferenssin lopuksi ainoastaan yksi esitys johtuen siitä, että ko. alueesta ei ole juurikaan pankkisektorille relevanttia uutta tietoa IASB:n vuonna 2014 julkaiseman työpaperin Accounting for Dynamic Risk Management: a Portfolio Revaluation Approach to Macro Hedging jälkeen. Makrosuojauslaskennan tidetään herättävän niin paljon erilaisia näkemyksiä, että se eriytettiin muusta IFRS 9 kokonaisuudesta, jotta se ei hidasta muun osan valmistumista. Eriytettynä kokonaisuutena asian edistäminen vaikuttaa jääneen täysin kiireellisempien jalkoihin. Useimmat konferenssin osallistujat näkivät IFRS 9 suojauslaskennan hyödyt, kuten 80 – 125 %:n tehokkuusrajan poistumisen, liian vähäisiksi oikeuttamaan vapaaehtoisen suojauslaskentaan siirtymisen. Näin ollen he aikoivat hyödyntää mahdollisuutta jatkaa suojauslaskentaa käyttäen IAS 39 mallia vuoden 2017 loppuun asti ja mahdollisesti sen jälkeenkin.

Mika Mattila

Työskentely analyytikkona ALM Partners

Työskentely ALM Partnersilla analyytikkona: Ollin blogi

Työskentely ALM Partnersilla analyytikkona: Ollin blogi

Hain syksyllä 2016 ALM Partnersille Analyytikko Traineeksi, koska pankkien likviditeetti-, rahoitus- ja korkoriskien analysointi on mielestäni erittäin haastava, tärkeä ja kiehtova aihe. Kiehtovan tästä erityisesti tekee se, että yllämainittujen riskien hallinta on pankin kilpailukyvyn keskiössä. Pankin ei suinkaan tule karttaa kaikkia riskejä, vaan tämän tulee pyrkiä valitsemaan sellaisia riskejä, joilla se voi tuottaa omistajilleen lisäarvoa. Riskitöntä pankkia ei ole olemassakaan, sillä tällainen pankki olisi omistajille ja yhteiskunnalle liian kallis ja tehoton (esim. hidastunut talouskehitys). Toisaalta, kuten finanssikriisit jatkuvasti osoittavat mitä liikaa riskiä ottaville pankeille helposti ajan mittaan käy, niin alalla pidempiaikainen menestyminen vaatii tasapainottelua näiden kahden ääripään välillä. Tämä on haastava, mutta mielestäni erityisen mielenkiintoinen ongelma.

Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta*  joulukuussa 2016 pääaineenani markkinointi (ollessani sosioekonomianalyytikkotraineena Euroopan komissiossa, Brysselissä, esimieheni puoliksi vitsaili, että jos joku ekonomi kysyy, niin pääaineesi on bisnes – Aika yleinen näkemys markkinoinnista vaikkakin itse koen, että markkinoinnin opinnot tukevat rahoitusalaa jopa yllättävänkin hyvin). En kuitenkaan ole tässä pelkästään näiden opintojen takia, vaan yliopisto-opiskelun ohella olen lukenut paljon rahoitusta eri ammattitutkintojen kautta. Tällä hetkellä olen esimerkiksi valmistautumassa yhdysvaltalaisiin CFA:n (Chartered Financial Analyst) ja FRM:n (Financial Risk Manager) viimeisiin ammattitutkintotentteihin.

Olen siitä erityisen kiitollinen, että nautin aidosti rahoitusalan opiskelusta ja työnteosta.  Olen parhaimmillani, kun kalenterini on sopivasti pullollaan uusia haasteita. Näitä olenkin ilokseni saanut paljon ollessani ALM Partnersilla. Ensimmäisen kuukauden aikana olen muun muassa tehnyt pankeille korkoriskianalyysejä ja likviditeettiraportteja, sekä päässyt mukaan luottoriskimallinnusprojektiin, jossa mallinnetaan eri arvopapereiden luottoriskien arvot. Työporukka ALM Partnersilla on nuorehko, mutta erittäin asiantunteva. Ilmapiiri on ihanteellinen: töitä tehdään vakavasti, mutta kuitenkin sopivassa määrin pilke silmäkulmassa.

Odotan trainee-jaksoltani mahdollisimman paljon haasteita ja asioiden oppimisen kautta vastuuta. Koen, että rahoitusriskien hallinta on erittäin tärkeä ala, jonka tärkeys, lainsäädännön kehityksen tukemana, kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Tämän alan tietämystä esimerkiksi arvostetaan entistä enemmän pankin johtoportaan asemissa. Olen siis hyvin kiitollinen ja onnekas, että sain näin ainutlaatuisen mahdollisuuden – mahdollisuuden, jota en aio hukata.

*Pro gradu -tutkielman kirjoitin lyhyenajan myynnin ennustamisesta, jonka empiriaosuudessa ennustin Nokian Renkaat Oyj:n rengasmyyntiä Yhdysvalloissa. Työ sai arvosanan erinomainen ja löytyy Tampereen yliopiston sivuilta. Pääset tutustumaan työhön tästä.

 

Olli Mononen

Analyytikko & konsultti, ALM Partners

Jotta sivuston käyttö olisi sinulle sujuvaa, ALM Partners yhteistyökumppaneineen käyttää evästeitä. Jatkamalla lukemista hyväksyt evästeet. Lisätietoja

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close